tiistai 28. lokakuuta 2014

Poikien kanssa lenkkeilyä..


Poikien kanssa lenkkeilyä..

Olen hieman ryhdistäytynyt lenkkeilypuolella ja olemme poikien kanssa käyneet ihan kaupungissa asti lenkkeilemässä! Hyvä minä! No hihnakäytöksen voi arvata minkälaista se on koirilla, millä ei ole edes pantoja kaulassa joka viikko..Huuko ottaa asian hieman rennommin, no onhan se kuitenkin pentuajan asunut keskellä kaupunkia, Mosku sen sijaan sekoaa..hienosta hihnakäytöksestä ei ole tietoakaan kun kaveri vetää nelivetona eteenpäin henki vinkuen.. Kun ollaan päästy tämän alku innostuksen ohitse ja vihdoin pystyn kommunikoimaan koirien kanssa alan pyytämään nättiä kävelyä. Huukolle riittää pariin kertaan prkl elä vedä sanat, mutta Mosku vaatii jo hieman terävämpää sanomista, jotta malttaa kävellä vetämättä. Huuko on sitten niin helppo kun sen saa rauhoittumaan, että en huomaa sitä ollenkaan, että se on edes mukana. Pojat kulkevat kahdestaan oikeastaan paremmin kuin erikseen, ne on varmaan jo alkanut hioutua yhteen! Ne on kuin jing ja jang..

Ohitukset sujuu mainiosti, koiran vastaan tullessa olen pyytänyt koirat sivuun ja sanonut käskyn, ei mene. Pojat nätisti odottavat paikoillaan hihnat löysänä kun toinen koira on mennyt ohitse. Pyöräilijät, kävelijät ja lastenvaunut saavat mennä miten päin tahansa ohitse ilman minkäänlaista reaktiota. Teiden ylitykset menemme siten, että ennen ylitystä pyydän poikia odottamaan, ja silloin heidän pitää vain jäädä seisomaan ja odottamaan lupaa mennä ylitse. Pojat kyllä pysähtyy varsin hyvin, joskus huomautan hellästi asiasta pikkaisen nykäisemällä hihnasta. Tien saa ylittää kun sanon tule sanan. Keskijakajalla pitää pysähtyä tietenkin uudestaan jos sellainen tienylistys on.

Juokseminen poikien kanssa onnistuu hyvin, jos vain tällä hihnan pitelijällä kunto siihen riittäisi J Kaupunki lenkillä olen juossut pienen matkan ja pojat nauttivat tietenkin siitä! Pojat juoksevat täysin löysällä hihnalla vieritysten minun vieressä, ja juoksussa ne ei pysähtele haistelemaan maata vaan silloin juostaan eteenpäin.

Moskun kanssa olen käynyt kaupungissa myös kahdestaan ja Moskun tyttöystävän kanssa. Näillä lenkeillä Mosku on aivan mahdoton kulkemaan..mutta en ole vaatinut hienoa käytöstä, muuta kuin, että ei nyt hihna kireällä tarvitse vetää. Muuten Mosku ei kyllä välitä mistään kaupungin vilinöistä tai äänistä. Se on kyllä niin lungi kaveri, että!

Kävimme Moskun kanssa harjoittelemassa näyttelyä varten pallohallissa. Paikka alkaa olla jo niin tuttu pikku kaverille, että tällä kertaa ei mennyt kuin muutama minuutti niin jo alettiin kontaktia hakemaan J Olen aina tehnyt niin kun menen halliin, että en kiinnitä koiraan mitään huomiota annan sen rauhassa itse tutustua paikkaan ja kävelemme vain eteenpäin, sitten jäämme isolle ympyrälle rauhalliseen paikkaan. Näin tehtiin tälläkin kertaa ja melkein heti alkoi silmäkulmassani vilkkasta pienet ruskeat silmät, mitkä tuijotti minua, että mitäs nyt tehdään! Laitoin Moskulle näyttelyhihnan ja aloimme treenaa, liikkeiden näyttämistä ja seisomista. Koira oli ihan super innokas ja keskittynyt, innostin koiraa vielä äänelläni ja leikkimisellä ja Mosku innostui enemmän ja sen silmät ikään kuin syttyivät! Päästin koiran irti ja vitsit minkälaista menoa minun pikku koirani meni, vaikka vieressä oli koiria ja juoksevia ihmisiä niin Mosku vain tuijotti minua ja halusi tehdä vain lisää tehtäviä. Mosku jopa leikki minun kanssa kun juoksin! Mosku siis ei leiki yleensä, sekunnin saattaa jotain lelua jahdata, mutta ei esim. pidä vetoleikeistä..tylsä tyyppi..Treeni oli niin hyvä, että olimme kaikkiaan hallissa sen 20min ja sitten lähdettiin pois kun vire oli vielä korkealla.


Huuko nauttii kevään lumihangesta


Joo koira ei jäätynyt kesken lenkin, että elossa se on ;)



Pojat tulee hyvin toimeen keskenään..ilmeistä päätellen :D 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti